2012-12-02

Jouluvalmisteluja

Vihdoinkin maahan saatiin lunta ja syksyn ankea harmaus vaihtui kirpakkaan pakkassäähän (nyt on kyllä jo vähän liiankin kylmää...) ja maa kietoutui ihanaan valkoiseen lumihuntuun. Ulkona eläinten (tilapäiset) talvisuojat on saatu kuntoon ja lämmittimet paikoilleen ja sisälläkin alamme pikkuhiljaa valmistautua joulunviettoon. Olen aina ihaillut tälläisiä pitkänmallisia taloja, joissa joka ikkunalla palaa kynttilät. Voitte uskoa miten hieno tunne oli tänään, kun hämärän laskeutuessa olin ulkona ja katselin miten joka ikkunalla loistivat Teron asentamat (ja hienosti onkin asennettu, tietäisittepä vaan... hih) kyntteliköt.(Pahottelen hieman huonoa kuvaa, kuvanottohetkellä pihalla paloi vielä ajastimella varustettu järjettömän kirkas ulkovalo...)




Keittiössä tai pikkutuvassa, kuten sitä kutsumme, vaihtuivat verhot ja sohvan päälliset joulunpunaisiksi. Olkipukit saapuivat varastosta pitämään majaansa ikkunapenkille ja pöytäpinnat täyttyivät kynttilöistä.
Ikeasta löysin hauskat adventtipöytäkynttilät ja niistä ensimmäistä olen tänään polttanut pitkin päivää. Pojat kyllä arvelivat, että ne kestävät ensi vuoteen, sen verran jykeviä ovat :D. Ikeasta tarttui myös punaisia ja valkoisia kruunukynttilöitä, joita sitten ripottelin sinne sun tänne väriä tuomaan.





Pidän kovasti (ja lapsetkin pitävät) punavalkoisista karkkikepeistä ja ostinkin niitä pari tusinaa joulusomisteeksi. Sitaisin kepakoihin vielä punaiset rusetit niskaan ja asettelin aalto-maljan kylkeen nököttämään. Nyt ne täytyy vaan laskea päivittäin, ettei vaan joku pieni herkkusuu käy syömässä somistuksia!


Ja viimeisimpänä löytö oman talon ullakolta; himmeli! Aamiaispöydässä tuli puheeksi olkipukit ja himmelit. Poajt muistivat, että meidänkin vintillä olisi "kummallinen olkihökötys" eli himmeli. Itse en moista muistanut siellä nähneeni (ei kyllä mikään ihme, sen verran "kylmäävä" paikka tuo ullakko kaikkine rojuineen on, että tonkiminen siellä on toistaiseksi jäänyt osaltani mleko vähäiselle...), mutta koska isäntä oli myös muistavinaan himmelin siellä nähneensä, piti sitä lähteä etsimään. Himmeli löytyi ja tuotiin alas. Onhan se pölyinen ja haalistunut (hassut rusetit, jotka siinä roikkuvat, ovat ilmeisesti alun perin olleet väriltään punaisia ja sinisiä), mutta omalla tavallaan todella soma. Tällä hetkellä himmeli killuu jääkaapin yllä pikkutuvassa.




Päivityksen loppuun käynkin vielä äkkiä napsaisemassa kuvan toisesta vintiltä löytyneestä "aarteesta" joka myös sopii aihepiiriin. Aiemmin syksyllä toin alas keittiön hyllyyn notkumaan hienon teoksen  Lasten joulukirja. Vuosilukua tästä en löytänyt, mutta aiemman omistajan (?) sisäkansiin väsäilemistä teksteistä päätellen, voisin uskoa sen olevan 1920-1930-luvulta.