2013-06-27

Päivän väri on...

Punainen! Tänään on ollut punainen päivä. Saimme poimittua ensimmäiset punaiset mansikat omasta maasta. Tai no, varikset ja räkätit poimivat me ensimmäiset punaiset, vaan eivätpä poimi enää kun asensimme lintuverkot mansikkarivien ylle. Olihan se hiukan epäreilua, että rakkaudella hoivatut herkut menivät "parempiin suihin". Verkko on ihan Biltemasta kotoisin, eikä ollut kallis. Ja on toiminut paremmin kuin hyvin, sillä jostain syystä linnut karttavat koko verkkoa. Eikä meidän ole tarvinnut pelätä,  että joutuisimme turvautumaan suunnitelma b:hen. ( eli jos typerät linnut olisivat jääneet verkkoon kiinni, olisi herra Sutinen päässyt "raivauspuuhiin" ;) ) 
Toinen punainen tekijä tässä päivässä oli ponimökin maalaus punaiseksi.  Muksujen kanssa huhkittiin hiostavasta ilmasta huolimatta ja hienohan siitä tuli.  Valkoiset nurkkalaudat puuttuvat vielä, mutta nekin on jo maalattu. Saavat ponit laitumelle upean sääsuojan vielä ennen viikonloppua.
(P.s huomatkaa maalauskuvissa myös päivän väriin mätsäävä Massikka ;) )
Sellaista tänään. Nyt iltapalaksi muutama punainen mansikka ja lasillinen kylmää valkoviiniä (vielä kun on loma!).
P.s Jos viimepäivien blogipostaukset näyttävät oudolta tai asettelu on kummallinen, se johtuu uudesta "löydöstäni" eli blogger-sovelluksesta mobiililaitteelle. Eli postaukset on tehty ja kuvat otettu kännykällä. Sovellus on yllättävän helppokäyttöinen ja toimiva. Näin tuleekin ehkä kirjoiteltua useamminkin, kun ei aina tarvitse vääntäytyä koneelle. :)

2013-06-26

Levy

Jiihaa! Vihdoin jotain valmista! (Tai no... ainaki jotain jonka päälle voi tehdä jotain valmista) Siis sisällä talossa. Kaiken tilapäisen jälkeen jotain oikeaa ja pysyvää. Ruskea levy ja ihan vieläpä seinässä omalla paikallaan. Tästä se lähtee.  Hauskinta tässä on varmaan se, että tarvikkeet tuon eteisen seinän levyttämiseen (ja valmiiksi saattamiseen )on ollut valmiina jo yli puoli vuotta. Ihan sitä tiputapettia ja paneelia myöden. Yksi ilta (=muutama tunti) tuossa hommassa meni ja nyt ollaan taas paljon lähempänä toimivaa eteistä. Ja loppuun vielä pieni tunnustus.  Tämän (kään) asian eteen en laittanut tänään tikkua ristiin vaan koko lysti oli ihan isännän vastuulla. Itse olin viettämässä leppoisaa retkipäivää lasten ja ystävän kanssa lähikaupungissa ;)

2013-06-24

Nostalgisissa tunnelmissa

Olen ollut nyt reilun viikon lomalla ja kuinka oikeassa olinkaan vitsaillessani lomalle jäädessäni, että ei se mitään lomaa ole vaan työleiri. Niin, joka päivä on tullut oltua jaloillaan lähemmäs 12 tuntia täysi tohina päällä! Ennen loman alkua tein tiukan listan suoritettavista asioista ja aika iso osa listasta on nyt jo yliviivattu! Ajattelin kirjoitella, kunhan joudan  ( eli ehkäpä jonakin sadepäivänä) mitä kaikkea me olemme lähipäivinä saaneet aikaan, mutta tähän loppuun ihanan nostalginen kuva tämän päivän aikaansaannoksesta! Idea oli kypsynyt mielessäni jo pitkään ja lopullisessa muodossaan toteutunee myöhemmin hieman toisennäköisenä hieman toisessa paikassa.  Tässä kuitenkin tämänpäiväinen versio aiheesta.

2013-06-09

Pientä sisäremonttia, vihdoinkin!

Meillä tapahtuu jälleen monella rintamalla. Voipi olla että kesäksi suunnitelluista töistä osa jää odottelemaan seuraavaa (ja ehkä sitäkin seuraavaa kesää), mutta osa hommista on lähes välttämättömiä saada tehdyksi ennen talven tuloa. Iso osa välttämättömistä töistä liittyy tavalla tai toisella lämmittämiseen. Viime syksynähän vaihdoimme lämpöeritystyksen kannalta ehkä kriittisimmät asiat, eli ulko-ovet ja muutaman ikkunan. Tänä kesänä olisi toiveena vaihtaa loput (tai ainakin melkein) ikkunat uusiin. Ikkunat itse ovat odotelleet vuoroaa konehallista jo vuodenpäivät.

Lämmityksen kannalta yksi tärkeimmistä huoneista on talon nurkassa erillään sijaitseva "poikamiesboksi", eli vanhimman pojan huone. Huone on vanhoine ikkunoineen ja heikkoine eristyksineen talvisin kovin vetoisa ja kylmä. Nurkassa seisoo komea kakluuni, joka itsessään olisi ilmeisesi ihan polttokelponen, mutta hormi pitäisi rakentaa uudelleen. (Tätä tuskin tapahtuu ihan vähään aikaan, mutta pidetään optiota yllä senkin suhteen.) Nuori herra itse määrättiin siivoamaan ja tyhjentämään huoneena. Evakkomajoitus remontin ajaksi järjestettiin salin nurkasta. Eräänä sadepäivänä (tai no, ukkoskuuro se vaan oli) aloitimme sitten itse remontin repimällä vanhat tapetit ja pinkopahvit pois seiniltä. Samalla purettiin myös sodanaikaiset sähköjohtoviritelmät. 

Tässä huone komeilee alkuperäisessä asussaan. Kauniit ruusutapetit olivat osittain revenneet ja katto tummunut kamalaksi. Lattialla lie kävelty kierros jos toinenkin...

Tällä hetkellä huone on seiniltään paljaana ja odottelee remontin seuraavaa vaihetta. Remontti alkanee katosta edeten lattian kautta ikkunoihin ja seiniin. Meillä oli toiveena löytää katon pinkopahvin alta samanlainen komea puukatto kuin muualla talossa, mutta toisin kävi. Katto nimittäin on tehty raakalaudasta, joten pahvi saa jäädä paikalleen ja sen päälle laitettaan uusi paneelikatto. Katon jälkeen puramme lattian, lisäämme väliin ekovilla-eristekerroksen ja asennamme hiomisen ja maalaamisen jälkeen alkuperäiset lankut takaisin paikalleen.

Pinkopahvin alta paljastuivat hyväkuntoiset hirret. Yhdelle seinälle joku (kenties Matti-niminen herrasmies)on kaiketi rakennusvaiheessa rustannut vuosiluvunkin. Vaan lieko alkuun rustannut väärin, kun lukuja on kaksi, kymmenen vuoden heitolla?! 
Seinämateriaaleista käydään edelleen tiukkaa keskustelua. Pojan toiveesta yksi seinä jätetään hirrelle ja muut tapetoidaan. Hirrelle jää luultavasti eteisen puoleinen oviseinä. Siinä hirret ovat hyvässä kunnossa ja melko tasavärisiä, lukuunottamatta jokus roiskuneita maalipisaroita. Maalipisaroita koitin pestä pois ihan juuriharjalla ja mäntysuopavedellä ja melko pienellä harjauksella tuntuivat lähtevän. Samalla koko seinä "raikastui". Tosin, ehdin kokeilla tätä käsittelyä vasta yhteen hirteen. Loput pesen, jahka saan ensin raapittua ylimääräiset sammalet pois hirsien välistä. 

Tapetin suhteen käydään yhä keskusteluja. Jostain syystä teinipoika ei hirvittävästi viehätä äidin toivoma kukkatapetti. :D Äiti koittaa vaan olla ekologinen ja taloudellinen, sillä huone jäänee sitten loppuviimeksi äidin työ- ja askarteluhuoneeksi. Saapi nähdä mihin ratkaisuun tässä päädymme. (Asialla ei liene kovastikaan kiire, sillä eteistä varten syksyllä ostetut tiputapetit odottavat kiltisti vuoroaan salin tavararöykkiössä...)

Tämä tapetti olisi äidin mieleen :)




2013-06-08

Kesäkuulumisia

Pitkän hiljaiselon jälkeen täällä ollaan taas!

Tai no, kuten varmaan arvaattekin, ei meillä mitään hiljaiseloa olla vietetty vaan ollaan oltu ulkona!
Lämmin kesäinen sää on hellinyt ainakin täällä meillä Varsinais-Suomessa ja kun töissä istuu päivät pitkät sisällä haluaa sitä iltaisin olla pihalla niin pitkään kuin mahdollista.

Näin upea kuu näyttäytyi eräänä toukokuun iltana joen toisella puolen.
Pihalla/puutarhassa näyttää tänä kesänä (ainakin hetkellisesti) jo melko mukavalta.
Viime syksynä istuttamani sipulikasvit nousivat runsaslukuisina mullan alta esiin ja muutkin kukat ja pensaat kukoistavat. Voi miten rehevältä ja runsaalta puutarhan viherrys näyttää vaikka elellään vasta kesäkuun alkua. Ja kuten joka vuosi aiemminkin, yllättävän nopeasti se kesä taas tuli! Ja hassua on myöskin se, että pihalla (niinkuin sisälläkin) oma silmä huomaa ensimmäiseksi kaiken keskeneräisen ja puutteelisen, vaikka piha on kokenut melkoisen muutoksen sitten viime keväästä, jolloin se oikeasti oli melkoinen viidakko (josta vain villieläimet puuttuivat, jollei lapsia lasketa...).


Paljon tekemistä tuolla pihalla silti olisi. Suunnitelmissa on kaikenmoista peruskitkemis- ja harvennushommista laajempiinkin maanmuokkaustöihin. Maanmuokkaustyöt ovatkin jo osittain käynnistyneet, kun kaivuri on pörrännyt tontilla vesijohtoja ja sähköputkia kaivamassa. Tästä aiheesta Teron on luvannut kirjoitella enemmän ja varmaan parempi niin. Oma tietämykseni aiheesta kun on suhteellisen suppea :D Enkä voi suuremmin edes kehuskella osallistuneeni kaivuuprojektiin, kahvit sentään keittelin herroille, mutta siihen se sitten lähes jäikin. Tero sen sijaan on huhkinut lapion varressa useampana aamuna jo kukonlaulun aikaan.


Nurmikko kasvaa lannoittamattomuudesta huolimatta kohisten ja sitä on paljon. (Niin lantaa ja ihan ostettujakin lannoitteita löytyisi kyllä, mutta jostain syystä sitä on päätynyt vain muutaman puskan juurelle.) Muksuja ollaan houkuteltu nurmikonleikkuuhommiin uhkailu-kiristys-lahjontametodilla, mutta useimmiten leikkurin kyydissä istuskelee isäntä itse. Perunatkin saatiin maahan ja niille olisi vielä tarkoitus istuttaa muutaman herneenversot kaveriksi. Muuten hyötypuutarhan osuus jää tänä vuonna suppeaksi. Ehkä ensi vuonna sitten enemmän kaikenmaailman kaalinpäitä ja porkkanoita.


Ponit asustelevat vielä yöt tallissa ja päivät talvitarhassa, mutta iltaisin olemme päästäneet ne syömään vihreää pellolle aidatulta alueelta. Tässäkin meillä on pieni taka-ajatus, sillä kyseinen alue muuttuu jonkin päivänä tien pohjaksi ja ponit ikäänkuin niittävät sen valmiiksi kaivinkonetta varten. Varsinaisen laitumen rakennustyöt ovat vielä kesken ja aitaustarvikkeita pitää ostaa lisää, sillä tänä vuonna laitumesta tulee ISO! Sinne rakennetaan myös pieni mökki/ katos, joten ponit voivat olla laitumella ympäri vuorokauden (toivottavasti) pitkälle syksyyn asti.


Myös meidän vauvat ovat kasvaneet kovasti. Ikää pikkumirreillä on jo kohta kuusi viikkoa ja ovat ne aikamoisia epeleitä. Hienosti ne osaavat jos syödä kiinteää ruokaa, käydä laatikolla ja juosta vimmatun lujaa. Rakensimme niille aitauksen eteisen nurkkaan, sillä viisi jaloissa pyörivää minimirriä aiheutti päivittäisiä vaaratilanteita niin kissoille itselleen kuin niitä väisteleville ihmisille. Ihanan ihmisrakkaita ja helppoja käsitellä  nämä ovat jokainen. Ja äitikissa Hilma on loistavasti hoitanut pestinsä, tosin toisinaan hän tuppautuu aterioimaan pikkuisten kupille tuuppien jälkikasvunsa syrjään.  Jokaisella pikkuisella on jo uusi koti tiedossa. Kuvassa kaksi ylintä kisusta jää meille ja muut lähtevät maailmalle elokuun alkupuolella. Siispä onneksi saamme nauttia näiden seurasta vielä toisetkin kuusi viikkoa!


                                 
Ja vaikka aikeissani onkin palailla pikapuoliin bloggailemaan ihan oikeista rakennus- remonttijutuistakin tahdon vielä lopuksi toivottaa teille kaikille Blogiin kurkistelijoille 

Oikein ihanaa ja aurinkoista kesää!