2015-02-25

Keittiöprojekti etenee

Tuvan nurkassa odottaa jatkokäsittelyä melkoinen vuori pahvia.
Keittiö on nyt kokonaisuudessaan purettu paketista. 
Vieläkään emme keittele kahvia uudessa keittiössä, mutta projekti etenee koko ajan tasaista vauhtia. Eilisaamisen aurningon kunniaksi kävin nappaamassa uudesta keittiöstä muutaman kuvan, jotta tekin ruudun toisella puolelle pääsette hiukan jyvälle, mitä me olemme puuhailemassa.

Melkoinen ero pesemättömän ja pestyn ikkunan välillä.
Toivottavasti ikkunat eivät koskaan enää pääse yhtä likaiseen kuntoon.
Tuvan ikkunat on uusittu aiemman remontin yhteydessä melko nykyaikaisiksi, joten pienellä fiksauksella ne ovat ihan toimivat. Emme lähteneet uusimaan ikkunoita tässä yhteydessä. Pesua ja kunnostusta ne kuitenkin kaipaavat. Ja maaliakin jossain vaiheessa. Ikkunat on pesty viimeksi yli kymmenen vuotta sitten (!) ja niiden sisäpinnalla on villapuhalluksen jäljiltä ohut "liimakalvo". Pesu tavallisella ikkunanpesuaineella jätti pintaan harmaan kalvon, joten normipesun jälkeen pesin ikkunat vielä mineraalitärpätillä. Myös ikkunanpuitteet putsasin paikoin tärpätillä sekä taikasienellä ja jopa kevyellä hiomapaperilla. Ikkunoiden mekanismit ovat melko huonossa kunnossa, joten luultavasti uusimme ne lähiaikoina.

Kaapit on jo paikoillaan, mutta vetimet puuttuvat yhä. Keittiötilauksen kanssa oli käynyt pieni moka, jonka huomasimme vasta viikonloppuna, kun ajattelimme asentaa vetimet paikoilleen. Olimme toki kurkanneet vedinpakettiin jo silloin kun se toimitettiin ja tarkastaneet päällimmäisenä olevat nuppivetimet oikeanlaisiksi. Emme kuitenkaan myllänneet pussia pohjia myöden, joten emme huomanneet, että lankavetimet olivat aivan väärän värisiä! Onneksi Ikeassa suostuttiin vaihtoon, vaikka virallinen palautusaika olikin jo mennyt umpeen. Nyt uudet ja oikeat vetimet odottavat asennustaan.
Työtasot ovat koivua. Toisen ikkunan alle tulee hiukan matalampi työtaso, jonka päällystämme luonnonkivimosaiikilla.
...ja posliiniallas, tottakai!
Kaappitilaa uudessa keittiössä tulee olemaan melko runsaasti! Ja kyllä sitä on odotettukin!

Myös laatikoiden määrä moninkertaistuu nykyiseen verrattuna. Nykyisessä keittiössä ei ole yhtään "kunnollista" vetolaatikkoa.
Uudessa keittiössä on monenlaista säilytystilaa eri tarpeisiin.

Ja loppukevennyksenä viikon eläinkuva. Romeo ja Orvokki, jotka tykkäävät toisistaan kaikesta huolimatta. (Sääli ettei se sähinän ja murinan määrä välity kuvan perusteella...) Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille lukijoille! 





2015-02-02

Tuvan lattian pintakäsittely

Tuvan lattiasta on tehty jo muutama aiempikin blogipostaus, mutta tämä lienee nyt sitten sen "pääpostaus" aiheesta, sillä tällä kertaa esittelyssä on valmis lattia! Ensimmäiset tanssiaskeleetkin on sen päällä jo otettu...

Lattiahan oli pitkään takaisin asennusken jälkeen peitettynä suojapahveilla ja sopivaa pintakäsittelymateriaalia mietittiin ja testattiin hartaudella muun remontoinnin ohjessa. Tuvan nurkassa olevassa "skafferissa" eli ruokakomerossa onkin lattialla muutama testivedos erilaisia pintakäsittelyaineita.


Suojapahvien poiston jälkeen lattia imuroitiin ja pahvien kiinnitykseen käytetyt niitit poistettiin. Ennen varsinaista pintakäsittelyä lattia hiottiin parketinhiomakoneella. Hiomisen tarkoituksena oli tasoittaa höyläyksen yhteydessä syntyneet paikalliset korkeuserot. Kokonaan tasaista lattiaa ei yritetty saada aikaan.  Hiomisen jälkeen ruuvinkannat ja pinnalliset pikkuviat paklattiin tiivistemassalla, jonka oikea sävy saatiin aikaan sekoittamalla kahta eriväristä massaa keskenään.



Ensin harkitsimme lattian sävyttämistä lipeäkäsittelyllä, mutta päädyimme vaalentamaan lattian väriä petsillä, koska lipeä- / öljykäsittely tuntui keittiöön sopimattomalta huonon kulutuskestävyytensä takia. Petsinä käytimme Tikkurilan ParkettiÄssä-petsia ja pinnan viimeistelimme Tikkurilan ParkettiÄssä-lakalla. Päädyimme tuohon ParkettiÄssä-lakkaan puhtaasti hajun vuoksi, sillä vene -/katalyyttihappolakkaus sisätiloissa talvisaikana olisi ollut melkoinen hajuhaitta. Riittävän vaalean sävyn saamiseksi petsissä käytettiin tuplapigmenttiä. Petsi levitettiin lattiaan leveillä pensseleillä kahteen kertaan ja lattia lakattiin petsauksen jälkeen kolmeen kertaan. Lakan levityksessä apuna käytettiin telaa ja superlevää maalipensseli"härveliä", jolla pinta viimeisteltiin tasaiseksi. Aikaa koko hommaan meni muutama tunti kerrallaan, eli käytännössä yhden viikon kaikki arki-illat.


Tässä kuvassa näkyy isännän pykäämä hieno lakkauspensseli, sekä väriero alkuperäisen käsittelemättön sekä petsatun lattian välillä. Uunin edusta jää siis käsittelemättä, sillä siihen tulee iso ja peittävä uunineduspelti.


Ja vaikka uhosin, että tällä kertaa esittelyssä on valmis lattia, meinasi sekin "osua omana nilkkaan", sillä tajusin, ettei minulla ole kamerassa yhtään kuvaa valmiista lattiasta. Onneksi isännän kännykästä löytyi yksi. Tällä hetkellä lattia on nimittäin taas visusti suojattuna pahvien alla, koska keittiössä on menossa kaappitalkoot, emmekä toki halua kaappeja kasatessamme vahingossakaan turmella kovalla vaivalla hyväksi saatettua "uutta" lattiaa. Tosin, kulutuskestävyys vaikuttaa lähtökohtaisesti jo melkoisen hyvältä, sillä koira on pyöriskellyt tuvassa meidän seurassamme ja ottanut hänkin siellä muutamat "tanssiaskeleet".


Tuvan tapetit

Tuvassa remonttihommat ovat edenneet hitaasti mutta vakaasti ja tällä hetkellä käynnissä on jo kaappisulkeiset. Jotenkin kuvittelin, että kun sinne saakka päästään, ollaan jo tosi pitkällä ja loppu tapahtuu hujauksessa. Juuei tapahdu. Puuduttavan piinaavan hitaasti kaapit valmistuvat. Asiaa tuskin auttaa se, että meillä molemmilla on kovasti muutakin kiirettä tässä kohtaa, joten remonttiin käytettävä aika on kortilla. Niin lähellä ja niin kaukana...

Tapetit tupaan saatiin lätkäistyä melko nopealla tahdilla loppiaisena. Aikaa kului yksi ilta ja kirosanoa lenteli lukuisia. Siellä ne nyt kuitenkin ovat. Tapettivalintakin muuttui vielä viime hetkillä hiukan ennen kuin tapetit tilattiin. Olin jo päättänyt että tapetiksi tupaan tulisi joku hennon vaalea, suurikuvioinen , mutta kuitenkin neutraali tapetti. Ykkösenä mielessä oli joko "Lukko" tai sitten "Lumme" (alla olevassa kuvassa oikeanpuoleisimmat).

Jostain syystä minulle iski hirmuinen hinku kääntää kelkkaa hiukan räväkämpään suuntaan ja muissa blogeissa seikkaillessani törmäsin aivan ihanaan Tapettitalon tapettiin "Svinhufvud". Etenkin tuosta vaaleimman värisestä löytyi kovin huonosti sisustuskuvia netistä, joten pienellä riskillä laitoin tapetit tilaukseen. Ja hetkeäkään en ole katunut. Tapetin pohjaväristä otettiin väri myös leivinuuniin ja siinäkin onnistuimme mielestäni melko hyvin.


Ennen tapetointi tuvan seinät pohjamaalattiin Uulan Into sisäpohjamaalilla, joka on siis  muoviton ja hajuton, vesiohenteinen öljysideaineinen hengittävä maali sisäkäyttöön ja soveltuu näin ollen erinomaisesti perinteisen tapetin alle pohjamaaliksi.  Itse tapetointi sujui yhteystyöllä melko mukavasti, vaikka kyseessä tosiaan onkin perinteinen paperitapetti, jonka tapetointi on hiukan työläämpään kuin modernimpien "easyuppien". Asiaan oman haasteensta toi toki myös 3,2m huonekorkeus. Vaikka isäntäkin on kohtuullisen pitkä mies, joutui hänkin turvautumaan hankalimmissa paikoissa rakennustelineisiin, kun ulottuvuus tikkailla loppui kesken. (Itse sain tapetoida ikkunan alusen, eikä minun ulottuvuudellani juuri muuta olisi tehtykään). Työnjako oli siis pääosin se, että minä liisteröin ja ukko leikkasi tapetit ja lätki seinään.  Työergonomia oli kokoajan kohdillaan, kuten kuvista näkyy...



Viimeisessä kuvassa näkyy myös muodonmuutoksen kokenut leivinuuni, joka sai pintaansa vaalean beigen värisävyn tapetin pohjavärin mukaan. Myös uunin luukut ovat kokeneet uudistumisen hiekkapuhalluksen ja liesimustauksen muodossa. Leivinuunin pohja on uusittu kokonaan ja suuri osa hellan muurauksista tehtiin uudelleen. Pyrin tekemään ihan oman päivityksensä myös tuosta uunin / hellan kunnostuksesta. Kuvat sitä varten onkin jo olemassa... Alimmassa kuvassa näkyy vilaukselta myös jo paikallaan olevat kattolistat, joiden sovittamisessa oli melkoinen työ. Vanhassa talossa kun seinät ja katto eivät ole välttämättä ihan suorassa ja  listat pitää sovittaa milli kerrallaan paikoilleen.




Maalauskokeiluja eteisessä

Ennen:
Ennen- kuva on lainattu postauksesta "Askelta lähempänä valmista eteistä".
Tuolloin eteiseen saatiin siis kaapit ja tapetit, mutta lattia oli maalattu vain kertaalleen, sähköt ja puolipaneelit puuttuivat.

Tällä hetkellä tilanne on jossain määrin parempi. Eteisessä on sähköt ja (kertaalleen maalatut) puolipaneelit sekä listat. Lattia odottaa yhä toista maalikerrostaan (josko sitten kesällä, kun sisävessa voisi olla pari päivää käyttökiellossa läpikulun vuoksi), samoin paneelit. Kaapistosta puuttuu peitelevy oven yläpuolelta, mutta se ei onneksi vaikuta juuri mihinkään. Sopivaa levyä ei vielä ole tullut vastaan, joten siksi se on yhä asentamatta. Ehkäpä nyt, kun keittiöön laitellaan muitakin peitelevyjä (kunhan niin pitkälle päästään).

 Uusimpana muutoksena eteisessä on valkoinen ovi. Teimme pienen maalikokeilun tuon oven kanssa ja ainakin toistaiseksi olemme olleet tyytyväisiä. Talon kaikki sisäovet ovat tällä hetkellä monen maalikerroksen peitossa ja väriltään kaksisävyisiä ruskeita. Kuten jo aiemminkin olen kertonut, joku taloa aiemmin remontoinut on todella pitänyt ruskeasta, sillä sitä on kaikkialla. Me emme pidä ja suunta on kovasti valkoisempaan  / vaaleampaan päin. Alunperin ajattelimme, että sisäovet maalattaisiin kaksivärisiksi, mutta koska haluamme, että kaikki sisäovet ovat samanvärisiä, tuo kaksivärisyys olisi voinut olla ongelma huoneiden yleisen väri-ilmeen vaihtelevuuden vuoksi.


Olimme ajatelleet lykätä sisäovien maalauksen hamaan tulevaisuuteen, sillä uskoimme siinä olevan todella iso homma, jos työn tekisi "pohjia myöden", jonka luulimme olevan ainoa ratkaisu aiempien maalikerrosten vuoksi. Yhtenä iltana päätimme kuitenkin kokeilla, josko ovet voisi maalata melko suoraan ilman suurempia pohjatöitä vanhan maalin päälle. Eteisen ja vessan välinen ovi oli ehkä yksi huonokuntoisimmista ovista, joten päätimme aloittaa siitä. Oven pinnasta harjattiin teräsharjalla irtomaalit pois ja ovi "pestiin" tärpätillä ennen maalausta. Yhdessä tuumin päätettiin, että mitään kolhuja ei aleta paikkailemaan vaan elämä saa näkyä oven pinnan muodossa. Maalaus suoritettiin työtason päällä niin, että ovi oli vaaka-tasossa. Pohjamaalaus tehtiin Otexilla ja pintaan vedettiin Tikkurilan Empire. Yllättävän siisti ja tasainen pinta saatiin aikaan.  Ja koko huoneen ilme raikastui merkittävästi valkoisen oven myötä. (Kuvissa näkyy vähän huonosti, kun "ennen"-kuvassa on paljon parempi valaistus).


Kahva puuttuu vielä, sillä vanha lukkopesä on rikki ja uusi kahva on vielä pohdinta-asteella. Hyvin ovi toimii silti "reikäkahvankin" kanssa.