2015-08-18

Motivaatio-ongelmia ja jotain kaunista

Päätin vihdoin katkaista pitkän hiljaisuuden ja kirjoittaa lyhyen tekstin siitä,  kun ei ole oikein mitään kirjoitettava.  Tuvan valmistumisen jälkeen remonttihommat ovat lähes nollissa ja pihallakaan ei ole tapahtunut oikein mitään kertomisen arvoista. Paitsi nurmikkoa on leikattu, paljon. Jotenkin tuntuu, että tuvan valmistuminen oli niin suuri puristus,  että sen jälkeen on ollut vaikea tarttua seuraavaan projektiin. Hiukan aloittelimme entisen keittiön purkuprojektia ja yhden iltapäivän raivasimme pihasaunaa remonttihaaveissa, mutta kumpikaan projekti ei oikein ottanut tulta alleen. Lisäksi kaikki tälle kesälle suunnitellut pienemmät projektit, kuten ikkunoiden vaihto etupihan puolelle, lammasaidan maalaus, leivinuunin kunnostaminen polttokuntoon, lampolan ja kanalan tyhjennys, tallin kesäsiivous ja viemäriputkien eristys ovat yhä tekemättä...


Tupa on kuitenkin ihana ja arki sen myötä helpottunut hurjasti. Sisustus tuvassa elää koko ajan, enkä usko että se oikeasti koskaan on täysin valmis.  Tupaa on ihasteltu myös vieraiden toimesta ja välillä tuntuu suorastaan hassulta kun joku tuttava haluaa tulla meille taloa katsomaan. Siis katsomaan taloa, meidän kotia,  ihan vaan katsomaan. Opastettu kierros etenee aina saman kaavan mukaan. Kierretään ja patsastellaan taloa ympäri  porstuasta eteiseen, eteisestä tupaan, tuvasta makuuhuoneeseen,  sieltä lasten huoneeseen, salin kautta toiseen eteiseen (joka on siis nyt lapsen makuhuoneena), kurkataan peräkammariin,  sitten tyttären huoneen kautta vanhaan tupaan ja taas eteiseen. Samalla selostetaan suu vaahdossa mitä on tehty ja mitä on tekemättä. Vieraat ovat aina pyörällä päästään. Ihastelevat aikaansaatua ja kauhistelevat jo tehdyn sekä tekemättömän työn määrää. Sitten mennään pihalle, katsotaan talli ja elukat. Sama ihmettely jatkuu.


Tavallaan olisi hienoa nähdä tämä kaikki vieraan silmin. Omat silmät havaitsevat lähinnä puutteet ja epäkohdat, kaikki tekemättömät työt.  Epäohtia useammin olisi hyvä nähdä ne tehdyt jutut, hyvät ja kauniit asiat ja nauttia niistä. Niin kuin nyt, tuvan ikkunapenkillä istuen,  jos tästä nostaa katseen ruudulta, näkee vain valmista ja ainakin minun silmissäni kaunista.