Jälkimmäisen osion ensimmäinen lomaviikko ja samalla lasten
viimeinen lomaviikko hurahti vauhdilla. Onneksi itse saan jatkaa lomailua
pikkumiehen kera vielä toisen viikon koululaisten (nyt jo neljä kappaletta!)
aloittaessa urakkansa huomenna. Vaikka
meillä nyt sitten olikin lomaviikko lähes kaikilla (isäntä raataa edelleen
töissä ja vain haaveilee lomastaan..) emme juurikaan lomailleet sanan
varsinaisesa merkityksessä ja saimme aikaan vaikka mitä.
Typykän kanssa kävimme viimeistä kertaa tänä kesänä
mattopyykillä. Nyt on urakka ohi ja
kaikki matot odottavat pääsyä puhtaille lattiolle, jahka remontti antaa siihen myöden.
Eikä onneksi käynyt minulle kalliiksi, vaikka neiti palkkaa urakastaan
vaatiikin. Säästää rahat kuulemma Jopo-pyörään.
Lisäksi aloitimme porukalla uuden lammassuojan sekä kanalan
raivaamista /remontoimista ensi talveksi. Nykyisen huussi-kanalan takana on
vanha varastohuone joka ilmeisesti on aiemmin toiminut jonkinlaisena
eläinsuojana, sillä siellä on kaksi betonista valettua karsinaa. Siihen
päätimme rakentaa uuden kanalan /lampolan. Kanamäärää olisi tarkoitus talveksi
lisätä muutamalla, joten vanha kanala käy niille pieneksi
ja lampaat tarvitsevat kunnon suojan slumminsa
tilalle joten päädyimme sijoittamaan kanat ja lampaat samaan tilaan, kun sopiva
tila kerran on tarjolla. Varasto oli täynnä kummaa ryjää (= mm. pesupulverisäkkejä,
saappaita, vaatenyyttejä, pumppu, juottoautomaatti, rännejä, kalsareita,
kattotiiliä ja kissan ja rotan maalliset jäännökset) edellisten asukkaiden
jäljiltä, joten porukalla kannoimme roinat pihalle ja pistimme roihun pystyyn.
 |
Kampola siivottuna alkuperäisessä kuosissaan. |
 |
|
Romahtanut lattia ja"rotankolo".Karsinoiden ovissa on sentään komeat saranat.
|
|
|
|
|
Isäntä ja pojat tyhjensivät myös varaston yläpohjan sinne kertyneestä
puutavarasta, jotta kampolan (=kanala+lampola) katto voitaisiin eristää
yläpuolelta. Vintistä löytynyt roina oli pääosin huonokuntoista ja arvotonta,
mutta epämääräisen puutavaran alla oli kolme vanhaa hauskaa luistinta sekä
heikkokuntoisethevoskärryt , joiden renkaista puuttui vanteet.
 |
Luistimia |
Kun suurin ryjä oli saatu ulos, aloimme tyttären kanssa
(joka muuten jälleen kiristi itselleen urakasta kunnon palkan) harjaamaan
hirsiseiniä ja kattoa maalauskuntoon. Karsinoissa oli valetut betoniset
ruokintakaukalot, jotka olivat melko huonossa kunnossa ja osin jopa sortuneet.
Päädyin purkamaan ne lekalla pois, jotta eläimet eivät loukkaisi itseään niiden
teräviin kulmiin. Tytärtä nauratti kun äiti päästeli kunnon karjahduksia lekaa
heilutellessaan. En saanut kaukaloita täysin purettu, niin tiukassa ne olivat,
mutta kun karsinoihin tulee kunnon kerros turvetta ja olkea jota sitten lisäillään
talven myötä (kestopehku), jäävät kaukalon jäänteet piiloon pehkun alle.
Tulipahan muuten jälleen huomattua että nainen ja leka on vaarallinen
yhdistelmä. Terv. nimim. ”sääri mustana”.
 |
Oli muuten melko sottaista puuhaa, etenkin katon maalaaminen.
|
Seinät ja katon maalasimme valkoisella kalkkimaalilla, jotta
tila avartuisi ja raikastuisi. Karsinoissa on betonilattia, joka on paikoitellen
hieman romahtanut. Lattian korjaukseen kelvolliseen kuntoon riittänee pieni
satsi betonia. Seinien maalaus oli aika kova urakka, mutta lopputulos on
mielestäni oikein hyvä, joten urakka kannatti. Kalkki saatiin naapurilta, joka
oli nyt kesällä maalannut oman tallinsa kalkkimaalilla.Maali valmistettiin krouvimmalla mahdollisella tavalla ihan näppituntumalla kalkkijauhosta ja vedestä ilman sen suurempaa
kikkailua.
Tällä hetkellä kampola odottaa maalin kuivumista ja sen jälkeen
päästään noihin edellä mainittuihin lattiahommiin.
Kanaverkon asennuksen ja muut rakennushommat jätän suosiolla isännälle.
Lopputulos lienee siten onnistuneempi.
 |
Ensimmäisen maalauspäivän saldo, noin puolet maalattuna. Kontrasti on melkoinen. |
 |
...ja valmiina. |
Isäntä on viimepäivät keskittynyt sähkö – ja vesijärjestelmien
uusimiseen niin talossa kuin puutarhassakin.
Viikonloppuna meillä oli jälleen kaivinkone myllämässä
pihalla ja vesihommat saatiin ymmärtääkseni aika pitkälti tehtyä. Myös uusi
vesivaraaja otettiin lauantaina käyttöön. (Tai niin me luulimme.
Lauantai-saunassa lämmin vesi loppui kesken pesujen ja isäntä epäili, että vika
olisi putkiliitännöissä. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan vika piili siinä, että
uusi varaaja ei ollutkaan vesikierrossa mukana, vaan lämmin vesi tuli yhä
vanhasta varaajasta, joka oli sammutettu jo aiemmin päivällä. Onneksi asia
huomattiin ennen kuin alettiin purkamaan mitään putkiliitäntöjä ja asia saatiin
korjattua avaamalla oikea venttiili.) Vanha varaaja tyhjennetiin ja kannettiin
ulos odottamaan jatkosijoituspaikkaansa.
Kaivinkoneella tehtiin myös minun kauan odottamani etupihan kukkamaa. Tai siis laitettiin kukkamaata
ympäröivät kivenlohkareet paikoilleen. Multa ja istutukset puuttuvat vielä,
mutta lopputulos on jo kivien osalta oikein hyvä. Kukkamaan keskelle tulevalle
lipputangollekin kaivettiin perustukset kaivinkoneella, joten isännän ei
tarvitse tällä kertaa huhkia lapion varressa päiväkausia, kuten viimeksi kun
asensimme lipputankoa edelliseen pihaamme.
Itselläni alkaa huomenissa viimeinen kesälomaviikko ja
tehtävää olisi vielä vaikka kuinka. Suunnitemissa olisi ainakin mansikkamaan
perkaaminen, kanalan reunakiveyksen saattaminen valmiiksi, maalinpoistoa
lattialankuista, pyykkihommia ja mankelointia, pientä ompeluprojektia sekä viikonloppuna ystävän häät ja sitä ennen eläinhommien (mm. lypsäminen)
opettamista hääreissun ajaksi ”lomittamaan” ja lapsia hoitamaaan tulevalle
anopille.