Syksy saapui sittenkin

Ja rytinällä! Pitkään jatkunut lämmin alkusyksy loi jonkinmoisen illuusion siitä, että talveen olisi vielä pitkä aika. Väärin! Meillä on ainakin jo kovin talviset tunnelmat (aamulla skrabasin auton ikkunoita...)ja mikään, minkä piti olla ennen talvea valmiina, ei ole.(Huomenna en muuten enää skrabaile, isäntä laitteli pihalle yhden pistorasian lisää ja saimme minun autoni yöksi lämppäriin..hih..Isäntä lienee oppinut tässä vuosien saatossa elämän tärkeitä tosiasioita: Happy wife, happy life :)) 



Toivottavasti tähän on vielä aikaa... Kuva viime talvelta,  mutta tunnelma tänä aamuna oli aika lähelle sama. Hrr...

Emme saaneet kaikkia pihan puolen ikkunoita vaihdettua ja isäntä sorvasi eilen paikalleen vanhojen ikkunoiden tuplalasit (vaikka keväällä vannoi ettei enää ikinä...), sillä halla pyrki kovin sisään ja villasukatkaan eivät enää riittäneet lämmittämään. Tulisijoista vasta yksi (siis edelleen vain yksi) on täysin toimintakuntoinen, eikä se itsessään oikein riitä lämmittämään koko taloa. Toiveena olisi kuitenkin, että ennen kovia pakkasia saataisiin ainakin pari tulisijaa kuntoon. Ja onhan meillä toki sähköpatterit, mutta nuukia kun ollaan...

Tuvan, toisen eteisen ja peräkammarin lattiat puuttuvat edelleen, samoin eristeet sieltä. Uusi kanala on yhä samassa  kuosissa kuin kesällä kun siitä viimeksi kirjoitin ja vaikka kuinka vannoimme, että vedenkantotouhut ovat historiaa, tallista puuttuu yhä vesisysteemit ja ponien muutettua yöksi sisään, olemme joutuneet kantopuuhiin. Ja ja ja...

Onnellinen tallin asukki.



Parempi lopettaa moinen "valituslista" tekemättömistä töistä kuitenkin lyhyeen.  Oikeasti, olemme kyllä (isäntä varsinkin) paiskineet hommia joka ilta niin pitkään kuin valoa riittää ja pidempäänkin. Otsalamppukausi korkattiin jo jokunen viikko sitten.Pihalla hommat ovat edenneet tosi pitkälle. Ratsastuskentän pohja on tehty, samoin sorapiha-alue talon eteen. Vesiputkia ja sähkökaapelia on vedetty maan alle metri tolkulla ja puutarha myllätty ylösalaisin. Sisällä on tehty sähkö- ja vesihommia taas lisää ja peräkammarin seinät on nyt valmiiksi koolattu sekä lattiarakenteet perustettu. Peräkammarissa on myös uudet ikkunat

 ja eteisessäkin homma on edennyt taas astetta pidemmälle. Tekemistä kuitenkin piisaa ja aikaa tuntuu olevan aivan liian vähän. Isännällä on kyllä kesälomat vielä lähes pitämättä...

Etupihan kivetty kukka-alue sai viikonloppuna multansa ja minä olen koittanut kovasti miettiä mitä siihen istuttaa. Yllättävän hankalaa on miettiä hyvänäköistä ja tasapainoista koko kesän kukkivaa kukkaistutusta noin isoon alueeseen. Naapuri on luvannut minulle taimia omasta puutarhastaan jahka keksin mitä haluan, ja saan maan myöhennettyä istutuskuntoon. (Pihatto odottaa yhä tyhjentämistään. Sieltä irtoaakin sitten muhevaa turvekakkaa puutarhaan.) Istutusalueen keskelle tulevan lipputangon perustakin on jo laitettu ja tanko odottaa pesua ja nuppia vailla pystyttämistään. Jee! Pian päästään liputtamaan!

Tämä lippu liehui kesäkuussa kummipoikani rippijuhlissa. Pian meillä liehuu samanlainen taas kotinurkissakin :)

Syksy toi tullessaan myös "mukavat pikku-ystävät". Nimittäin hiiret. Minä niiiiiin vihaan ja inhoan niitä! Onneksi meillä on kissoja! Ja tehokkaita kissoja onkin, ne nimittäin syövät myös loukkuun kuolleet hiiret! Etenkin Hilma on erikoistunut hiirenloukunnoutaja. ;) Muutenkin, se on parhaimmillaan ihan muutama minuutti kissan ulos päästämisen jälkeen kun se jo palaa hiiri suussa leikkimään tuohon ulko-oven eteen. Onneksi meillä on muuten tuo lasiovi eteisen ja porstua välillä. Ennen oven aukaisua voi tarkastaa onko kissalla "kutsumaton toveri" mukana ja sen mukaan sitten avata ovi tai jättää avaamatta. Sisällä talossa hiiriä ei ole (vielä) onneksi näkynyt.

Kanalan "vainoojahiiret" sekä pikku-välipala.

Vintillä

 

Tämmöinen ilmestyi pihalle viikonloppuna. Alunperin se oli tyhjä, mutta jokusen hetken kuluttua melkoisen täynnä. Meillä oli taas pienimuotoiset talkoot. Tällä kertaa tyhjensimme yläkerran sinne edellisten asukkaiden jäljiltä jääneestä roinasta. Yläpohjaan on tarkoitus laittaa vanhan eristekerroksen (joka on melko hyväkuntoinen ja siisti, joskin kovin ohut) päälle 30-40 cm puhallusvillaa. Jotta päästään villoituspuuhiin, piti kaikki ylimääräinen törky poistaa alta. Onneksi saimme tähän hommaan apua, kaksin (+lapsityövoima) olisi kyllä usko loppunut kesken. Vaikka roinaa ei näyttänyt olevan ihan hirveän paljon, sitä oli kuitenkin ihan jumalattomasti! No, onhan siellä toki "lattiapintaakin" lähemmäs 250m2. Kuvia en tajunnut ottaa juuri ennen projektin alkua, enkä suurtyhjennyksen aikana, mutta olen kuvannut vintin ennen kuin muutimme taloon ja ryjän määrä on pysynyt sen jälkeen melkoisen vakiona.

Tältä siellä siis näytti alunperin:



 Tyhjenteäessämme vinttiä, kävimme tavarat melko suurpiirteisesti läpi. Kaikki vähänkään arvokkaampi tavara lähti varmasti kävelemään jo ennen meidän aikaamme huutokaupassa, mutta jotain "pientä kivaa" vintistä sentään löytyi. Kuten kuvissakin näkyy, vanhoja kirjeitä, kortteja ja lehtiä löytyi laatikoittain (vanhimmat 1800-luvulta) ja ne laitettiin talteen odottamaan myöhempää läpikäyntiä. Lisäksi löysimme erinäisiä hauskoja vanhoja esineitä kuten keritsimet (jo toiset), karstan, hevosenkenkiä yms. mukavaa.

Lopputuloksena meillä on nyt suht siisti yläpohja (josta kyllä paikoitellen paistaa päivä läpi alakertaan, eli eristyspuuhiin pitäisi päästä pikapuoliin...), noin 15 kuutiota kaatopaikalle menevää jätettä, sekä jokunen laatikollinen vanhaa paperitavaraa (+ keuhkot täynnä turvepölyä, maskeista huolimatta).

Tämän projektin lisäksi meillä on toki ollut kädet täynnä työtä muutenkin. Minä olen huhkinut pihalla puutarhahommissa sekä elukoitten kanssa ja isäntä on jatkanut pahasti kesken olevaa sisärempppaa. Peräkammarissa on jo uudet ikkunat ja katto ja seinät on koolattu (!) ja sähkötyöt ovat menneet taas eteenpäin. Syksy vaan etenee ihan liian kovalla vauhdilla ja pikaisesti pitäisi päästä eristyspuuhiin myös alakerrassa tai sitten ostamme koko porukalle pilkkihaalarit... Yöt alkavat olla jo sen verran kylmiä. Tuon vintin raivausprojektin lisäksi isäntä paneutui yläkerrassa ollessaan myös viime talvena käyttämättä olleiden hormien kuntoon/kunnostukseen ja vielä tällä viikolla on tulossa nuohooja niitä katsomaan. Josko meillä olisi ensi talvena useampi toimiva tulisija :)

Loppuun vielä pieni "maistiainen" vintin "aarteista". Tavaraa tosiaan jäi talteen laatikkokaupalla. Erityisesti tuo kauppalista oli mielestäni hauska ;)