Sisäremontissa olemme edenneet peräkammarin (ja pian toisen eteisen sekä tuvakin) osalta siihen pisteeseen, että lattiat pitäisi saada takaisin paikoilleen. Valitettavasti nuo alkukesästä poistetut lattiat odottavat alkuperäisessä asussaan konehalliin nurkassa maalinpoistoa, hiontaa ja uudelleen maalausta. Se ei olekaan ihan pieni homma se.
Pikkuisen ehdimme jo eilen illalla aloitella maalinpoistoa peräkammarin lattialankuista. Maalinpoisto suoritetaan jälleen käsipelillä polttamalla ja kaapimalla. Tällä kertalla polttamista varten on vaan astetta tehokkaat välineet kuin edellisellä kerralla eteisen lattiaa puhdistettaessa. Viimeksi hommasta suoriuduttiin pienellä kaasupolttimella sekä väsähtäneellä kuumailmapuhaltimella. Tällä kertaa aseena on iso kaasupullo ja siihen yhdistetty tohotin. Suorastaan pelottavan tehokas värkki! (Ja muutenkin ehkä vähän pelottava! Tähän mennessä en ole moiseen värkkiin koskenut, vaan isäntä on hoidellut tohittamisen ja minä olen kaapinut.)
Vanhaa maalia oli paikoitellen monta kerrosta ja paikoitellen maali oli niin kulunut, että paljas puu näkyi alta. Poiston kannalta tämä epätasaisuus asetti omat haasteensa, samoi maalikerrosten laatuerot. Paljas puu kärvähtää herkästi, kun taas paksu maali vaatii kuumemman käsittelyn. Kovin montaa lankkua ei myöskään jaksa kerralla kaapia, ennen kuin kädet alkavat väsyä. Noh, hiljaa hyvä tulee.
Osasta lankkuja maali irtosi kerroksittain, mikä olikin sangen hyvä asia, sillä maalin alta paljastui yllätys: peräkammarin lattiassa on joskus ollut hienot lattiamaalukset. Varovasti kaaputtamalla sain nurkkalaudasta esiin lähes koko kuvion. Tokihan nämä sitten jäävät uuden maalin alle piiloon, mutta hauska oli ikuistaa kuviksi tämäkin pala historiaa :)