2013-12-06

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivää olemme viettäneet lumisissa tunnelmissa. Luvattua lumimyrskyä ei ole näkynyt, mutta lunta on sadellut pitkin päivää, hetkittäin räntänä, mutta lopulta myös ihan lumena. Ihanaa, kun maa on valkoinen.
Aamusella menimme isännän kanssa yhteistuumin hoitamaan eläimet ja nostimme lipun salkoon. Ylväänä se siellä heilui.



Niin, meillä tosiaan on myös se lipputanko, jota alkukesästä kovasti kaipailin. Tanko laitettiin etupihan kukkamaan keskelle ja siinä se onkin aika keskeisellä paikalla. Vaikka se ei ihan päätielle näykään (kuten takapihalta näkyisi), se toivottaa tulijat tervetulleeksi uudentien mutkassa (sikäli siis, että lippu on salossa).
Lipputanko nostettiin pystyyn kahdestaan isännän kanssa, ja siinä olikin hieman pohtimista, miten tuollainen 10-metrinen tanko saadaan pystyyn. Suomalaisella sisulla ja laudanpätkällä se sitten tapahtui (ja vieläpä suuremmitta kommelluksitta!). Ekaluokkalainen ikuisti operaation kännykällä. Lipputanko on ollut pystyssä lokakuun alusta asti ja jokaisena liputuspäivänä siitä lähtien on salossa liehunut uljas siniristilippu (vaikka työkaverit epäilivätkin, että emme parin ensimmäisen liputuspäivän jälkeen enää jaksa/muista lippua salkoon vetäistä, hah!)


Enni-poni on toipunut ähkystään hienosti ja tänään pääsimme pitkästä aikaa työntouhuunkin, eli ratsastelemaan. Tytär-parka on kuumeisena vuoteen omana, joten hänestä en saanut seuraa. Ratsastuskumppaniksi lähti ekaluokkalainen pikkumies joten poni-Sylviakin pääsi pitkästä aikaa kentälle pyörimään ratsastajan kanssa. Molemmista poneista kyllä huomasi, että varsinaista ratsasteluataukoa on takana useampi päivä, sen verran omapäisiä olivat, mutta loppujen lopuksi tuosta kentällä pyörähtelystä jäi kaikille hyvä mieli.



Sain isännältä myös etukäteissyntymäpäivälahjan jota tänään koekäytin. Nimittäin akuilla toimivat lämpöpohjalliset. Aivan mahtava lahja ja tuli kyllä tarpeeseen. Minulla on aina kylmät jalat ja toisinaan (etenkin talvipakkasilla) jalat ovat niin jäässä, että ne ovat tunnottomat ja verettömät (valkoiset) vielä pitkän aikaa kylmettymisen jälkeen. Ja tuohon kylmettymiseen riittää ihan pikkupakkanenkin, eikä siinä ole paljon edes karvakengät tai tuplavillasukatkaan auttaneet. Nämä pohjalliset olivat kyllä ihan (varsin suolaisen) hintansa väärti (vaikka siis lahjaksi ne sainkin). Lisäksi ne ovat tosi helppokäyttöiset, eivätkä tunnu jalassa/kengässä miltään. Lämpimästi voin kyllä suositella muillekin!


Osaltani tämä päivä on mennyt melko rennoissa merkeissä aamupäivän ratsastuksen jälkeen harvinaislaatuisesti  sisätiloissa hernekeittoa keitellen, siivoillen ja musisoiden (siihenkin on ihan liian harvoin aikaa). Koko viikon kiusannut flunssa vaivaa vielä sen verran, että suuremmin ei jaksa rehkiä. Tänä iltana seuraamme TV:stä Presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanottoa ja kohotamme maljan itsenäille Suomelle!




Hyvää Itsenäisyyspäivää!

2 kommenttia:

  1. Kenkälämmittimet on aivan mahtava keksintö! Hommasin ensimmäiset, kun työkseni hoidin hevosia kuutisen vuotta sitten. Kyllä sen yhden hevosen liikutti varpaat kohmeessa, mutta jo toinen heti perään teki jo hyvin kipeää. Kenkälämmittimistä on kyllä nykyisessä työssänikin hyötyä; päiväkodin pihalla jököttäminen ei tunnu ihan niin inhottavalta. Mulla on kahdet akulla toimivat ja yhdet pattereilla toimivat, joista lähtee pohjallisista piuhat akkuihin (akut saa kengän reunaan tai pidemmillä piuhoilla taskuun). Seuraavaksi aion kylllä myös satsata noihin langattomiin versioihin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä pohjallisista on tullut kyllä ihan uusi paras kaveri mulle! Parhaimmillaan lataan jopa kesken päivän (jos olen ollut useamman tunnin ulkona ja menen vielä iltahommat tekemään), sillä en tahdo olla hetkeäkään pihalla ilman näitä! Olen kauhea vilukissa ja mietinkin, josko pitäisi pukea nämä myös työmatkaksi (autolla menen) jalkaan :D :D

      Poista

Asialliset kommentit ovat tervetulleita! Kiitos kommentistasi!